BLUEBIRD-lauluja vuosien varrelta:

 

 

Joki

 

1. Joki virtaa alaspäin, kohti meren rantaa. Jos alkulähteelle tahdot, kulje vastavirtaan.

 

KERTO:                            Vuoristossa lähde pulppuaa, josta puro kirkas alkunsa saa.

                                             Jos sinne tahdot, kulje ylöspäin.

 

2. On myötävirtaan kulku paljon helpompaa, mutta merivedellä et janoas voi sammuttaa. KERTO

3. Kupeella vuoren on puro kaita, kivikkoinen, mutta tiedän, että määränpää on ponnistelun arvoinen. KERTO

 

4. Elämän joella jokainen meistä soutaa; miksi alkulähteen etsintään harva silti joutaa?

 

No, virran vietäväksi helppo käydä on, mutta putouksen kuohuihin vie joki armoton.

Jos et sinne tahdo, kulje ylöspäin.

 

 

 

Sininen ajatus

 

1. On kesäpäivä kaunis, taivas kirkkaansininen ja pilvetön. Silmiäni siristäen katseellani linnun korkealla liitelevän tavoitan. Mä mietin miksi kotkansiivin nousta en voi taivaan sineen, jättää taaksein entistä ja löytää jostain onnellista maailmaa, jossa rakkaus on ilmaa jota hengitetään, rauha sana jota tarvitse ei turhaan toistaa; se asuu sydämissä, silmistä se loistaa, pelon ja vihan poistaa.

 

2. Herään päiväunestani pisaroiden kastellessa kasvojain. Pilvet harmaat taivaan peittää, lintukin on varmaan sateen alle jäämään joutunut. Ei tosiasioita uljas kotkakaan voi kieltää, maahan palata sen täytyy lepäämään. Omaan osaansa on tyytyminen jokaisella kai, mutta unelmillein kotkansiivet tahdon silti antaa, ja ehkä kerran vahvat siivet muakin kantaa, lennän kohti Taivaan rantaa…

 

 

 

Taivaan rannalla

 

1. Lähde kanssain aurinkoon, et tule katumaan. Tiedän järven tuolla puolen pikku satumaan. Aamunkoiton aikoihin huomenna herätään, ja sitä ennen nyt vielä reput valmiiks’ kerätään: mukaan pyyhkeet taitetaan ja eväät laitetaan.

 

2. Tartu tarjoukseen tähän harvoin uusiutuvaan, ja jos hymyilläkin jaksat vähän, pääset kanssain kuvaan. Nahka palaa, mitä siitä, kärventyköön kunnolla – hyvä joskus olla on herkemmällä tunnolla… Ei aina päällä maan näin päivä paistaa saa.

 

3. Uskon, että ymmärrät jos puhun sulle suoraan: ei sydäntäni sulamaan saa päivä kuuminkaan, vaan sinisilmät, pisamat, hiekka varpaissasi. Ikuisuuden viettää näin voisin kanssasi – ensin täällä, sitten jossain Taivaan rannalla!

 

 

Kova tie

 

KERTO:        Kova tie. Kova tie mua vie. Kova tie ei sääliä tunne se kai,

                          mutta kova tie kerran perille vie.

 

1. Helppoa elämää, leveää leipää, ihmisten hyväksyntää, rauhaa pysyvää, rahaa ja rakkautta ja kuuluisuutta

– mä niitä saanut en, silti olen onnellinen. KERTO

 

2. Raskasta raadantaa, josta haukut vain palkaksi saa; sairautta kalvavaa, joka ruumiin tuhoaa; vankeutta uuvuttavaa, yksinäisyyttä, tuskaa ja vaivaa – sä kaikkea kokea saat, jos kovan tien kanssani jaat… KERTO

 

 

Näen nälkää

 

KERTO:        Näen nälkää, mä sua tarvitsen. Nälkää, nälkää, nälkää näen ja palelen.

                         Oon yksin, enkä unta saa, ja jos nukunkin, mua painajaiset vainoaa.

 

Hiljaa nimes kuiskaan ja toivon sun vastaavan. On pimeys ympärilläin, ja seinät nää ahdistaa. Oon metsässä autiossa

ja kompassini kotiin jäi. Jos näyttäisit valoa, niin tulla osaisin takaisin. KERTO

 

Kynttilän ikkunalles jos laitat, se merkki on yössä kulkevalle, ja lupaus uskomaton. Jos katsot oikein tarkkaan, voit

nähdä linnun lentävän. Kuuntele, kun se laulaa sulle sävelmän tuskan täyttämän… KERTO

 

 

Lintu sininen

 

1. Onnen sinistä lintua yritin pyydystää,            

elävänä vangita ja häkissä elättää.

 

2. Vapauden tunnetta koetin tavoittaa;                                                                

kaikki korvikkeet kokeilin – silti

tyhjyys jäi kolkuttamaan.

 

Kai onni ei ollut myötä, sain tehdä turhaa työtä.

Ei vapautta voi omistaa, eikä rakkautta ostaa milloinkaan.

Onni täytyy oivaltaa ennen kuin se sinut ohittaa.

Et sitä tavoittaa voi jälkeenpäin.

Lintu sininen lentää ylöspäin…

 

3. Rakkautta onnistuin monta vuotta pakenemaan,

mut vihdoin ja viimein kiinni jäin: tuli rakkaus

Vapahtajan.

 

Nyt usko on tullut myötä, en teekään turhaa työtä.

Vapauden saan omistaa. Nyt rakkautta tahdon

oppia kasvattamaan.  Onni täytyy oivaltaa ennen kuin

se sinut ohittaa. Ei sitä tavoittaa voi jälkeenpäin.

Lintu sininen lentää ylöspäin…

 

 

 

Illan viimeinen hidas

 

1. Kun päivä mailleen saa, ja ois aika käydä nukkumaan,

mä mietteissäin jään istumaan – en unta sais kuitenkaan.

 

2. Tään päivän elää sain kuin ollut se ois ainoain.

Nyt tuumin, onko turhaa vain  tuo mitä aikaan sain… 

 

KERTO: En tuntenut tahtosi tietä mä lain, niin helposti lohtua muualta hain,

             Mut kestävää rauhaa ja onnea en omilta teiltäni löytänyt lain.

             Olin eksynyt lapsi mä vain    kaukana kotoain.

 

3. Näytit valoa pimeään, toit toivon mun elämään:

jos eksyn, niin silloinkin vain paikallein jään,

ja tiedän, että pian minut löydetään.  KERTO

 

4. Kiitän seurasta ystävien, ja rakkaudesta vanhempien.

Kiitän soitosta, laulusta, itkusta, naurusta,

terveestä ruumiista ja sielusta.                                                       

 

 

 

Linnut

 

1. Linnut laulavat vielä pihapuissa, vaikka niiden ajatukset on jo muissa maissa;

sydämissään on polttava kaipuu, jonka eessä jokainen pikku laulaja taipuu.

 

2. Etelässä on lämmintä aina, silti ei niitä paluumatka paina, ja vaikka täällä pitää

olla päällä villapaita, ei lämpimässä linnuille edes laulu maita.

 

Siksi palaavat ne kotiin takaisin, kun tämä maa on niille rakas niin;

ne ovat turisteja maissa tropiikin. Vain Pohjolassa paistaa päivä öisin kesäisin.

 

3. Mekin laulamme päällä maan tänään, vaikka mielemme jo tekis lähtemään,

kun sydämessämme on polttava kaipuu, jonka eessä jokainen Jeesukseen uskova taipuu.

 

Siksi kaipaamme me yläilmoihin, kun Taivas on meille rakas niin;

me oomme turisteja tämän planeetan. Vasta Taivaassa tiedämme rauhan koittavan,

kaiken voittavan.

 

 

 

Maanantaiaamu

 

1. Kello seitsemältä soi, ja parhaan unen katkaisee. Kuinka tahtoisinkaan jäädä vielä nukkumaan…

Mutta järki tunteet voittaa, laitan kahvin kiehumaan  ja kylmä suihku silmät avaa. Hyvää huomenta!

 

KERTO:        Maanantaiaamu, miksi sua haukutaan?

                         Maanantaiaamuna työhön, kouluun taikka muuten vaan kulkemaan,

                         kastumaan, tietä pitkää astumaan hyvä on alkaa

                         kanssa Jeesuksen.

 

2. Katso itseäsi peilistä, kun koittaa maanantai – se rohkeutta vaatii, tiedän sen;

mutta itses pystyt voittamaan jos vain tahdot yrittää,

ja kun kaipaat ystävää, joka auttaa, välittää, luota Jeesukseen. KERTO

 

 

 

Selvillä vesillä

 

1. Illan kerran vietimme järven rannalla; ahvenia paistoimme nuotion hiilloksella.

Kahvipannu oli iso, musta, nokinen, mutta kirkkaan kahvin kai joimme, muistaaksein.

 

2. Aurinko jo painui saaren taakse luoteeseen; vain joku laulurastas vihelteli itsekseen.

Muistan muikkuparven pistot tyynen veden kalvolla ja ensimmäisen tähden itäisellä taivaalla.

 

KERTO:        En tiedä minkälaista on olla Taivaassa, mut jos se tämän voittaa siellä tahdon asua,

                         ja uskon siivin sinne saan mä kerran matkustaa,

                         kun Jeesus saapuu omiansa kotiin noutamaan.

 

3. Iltarusko hohti vielä taivaanrannassa; itikoiden armeijat olivat kimpussa…

Tervaskannon lisäsin savuavaan nuotioon, ja tuumin: Tää on elämää, mä onnellinen oon. KERTO

 

 

 

Risteysasemalla

 

Mä läksin kerran asemalle, tahdoin vaihtaa maisemaa. Päätin nousta junaan, joka veisi suuntaan oikeaan.

Lipunmyyntiluukulla löin tiskiin kaikki rahani, ja sanoin ”Samaan paikkaan kuin nuo toisetkin, ja takaisin!”

Silloin tiskin takaa mulle vastattiin: ”Et meno-paluulippua voi saada Helvettiin!”

Tuon pitkän junan kyytiin lähtee kovin moni ihminen, vaikka toiseen suuntaan olis matka aivan ilmainen.

Ja toinen juna ottaa mukaan kaikki ilman rahaa, tavaraa. Paikkalippuna on usko Jeesukseen. Hyvää matkaa!

 

 

 

Tuulee, tuulee

 

Minä istun joen rannalla ja kuulen tuulen, kuulen tuulen huutavan.

Minä istun radan varrella ja kuulen junan saapuvan,

minä kuulen junan huutavan.

 

Tuulee, tuulee…

 

Juna ohittaa tämän aseman, näen mustan savun nousevan.

Minun katseeni hakee kasvoja matkustajan, mutta nähdä voin vain

pimeän junan…

 

Tuulee, tuulee…

 

Minä tunsin kylmän vihurin ja takkini kiinni napitin.

Minä silloin tiesin jotakin, ja tuuleen kuiskasin…

 

Tuulee, tuulee…

 

 

 

 

Kaikkien laulujen sanat ja sävel Ray B. Bird.

© RayBird 2005.